- Pääjutut

- Osastot

Kotimaa

Ulkomaat

Politiikka

Konfliktit

Talous

Tiede/Terveys/IT

Videot/Kulttuuri

- Viihde

- Yhteiskunta

- Hallinto

Hallintokeskus

Julkaise artikkeli

kotimaa
HYS, HYS - SATA-NA

21.11.2008


  Valtioneuvoston asettaman SATA-komitean tehtävänä on laatia ehdotus perusturvan uudistamisesta siten, että perusturvan taso on riittävä erilaisissa elämäntilanteissa aiheuttamatta tarvetta turvautua viimesijaiseen toimeentulotukeen. Esitys sosiaaliturvan rappeuttamiseksi valmistuu v. 2009. Perusturvan muutokset astuvat voimaan vaiheittain v. 2017 mennessä niin salaa, ettei sitä edes huomaa. Komitea ei ota kantaa perusturvan tasoon, koska se on jo nyt riittävän alhainen. Köyhyys ei katoa lupauksista huolimatta Suomesta.

 

Koska sosiaaliturvaa on karsittu tiuhaan 1990-luvulta alkaen useiden porvarihallitusten säästötoimilla.

Osa-aikaisuudesta, määräaikaisuudesta ja pätkätyöstä on tullut viheliäinen käytäntö työelämässä. Maamme työvoimasta 900 000 henkilöä käy työssä osa-aikaisesti, määräaikaisesti tai vain tarvittaessa. Osa-aikatyö yleistyy naisvaltaisilla aloilla, kaupassa ja palveluissa. Kaiken tämän seurauksena kotitalouksien käytettävissä oleva rahamäärä supistuu ja niiden elintaso heikentyy. Suomalainen sosiaaliturva on yhtä surkea kuin kotimainen hiihtäjäkoiras, joka laahautuu EM-kisoissa joukon jatkeena sukset ja trikoot lipsuen väittäen mustikkakeiton vetäneen mahan varpusparvelle.

 

Koska Suomessa asuu ja elää nykyisin yli 600 000 köyhää ihmistä, joita on helvetin kiva nöyryyttää.

Suhteellisen köyhyyden raja on asetettu EU:ssa 60 % keskituloista eli 1551,6 euroa/kk. Mediaanipalkka oli v. 2007 yksityisellä sektorilla 2 586 euroa. Suomen valtio käyttää sosiaalimenoihin 43 miljardia euroa vuodessa. Käytetty summa on riittämätön. Se on alle EU-maiden keskitason. Köyhyys järsii Suomessa työttömiä, ylivelkaantuneita, eläkeläisiä, vammaisia, vajaakuntoisia, yksinhuoltajia, lapsiperheitä ja opiskelijoita. Liian monet joutuvat tyytymään mitättömään toimeentulotukeen, työmarkkinatukeen, pieneen eläkkeeseen ja työttömyysturvan hikiseen peruspäivärahaan. Sosiaaliturvan taso on urvahtanut pahasti.

 

Koska vähäosaisuus on positiivinen asia kapitalismille.

Vähimmäisturva tarkoittaa sosiaaliturvaa, joka perustuu johonkin syyhyn, kuten vanhuuteen, vajaakuntoisuuteen, työkyvyttömyyteen tai työttömyyteen. Sen lisäksi kansalainen voi saada, jos sosiaalitantan harkinta suo asumistukea ja toimeentulotukea. Yli 200 000 kotitaloutta on kitunut v. 2008 aikana toimeentuloturvan varassa. Sen perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla ruhtinaalliset 399,10 €/kk. Perusosan lisäksi muita katettavia menoja ovat asumistukilain mukaiset asumismenot kuten vuokra/vastike, vesimaksu ja lämmityssähkö, vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot, taloussähkölasku ja kotivakuutusmaksu. Yksin asuvalle henkilölle vähimmäisturvaa kertyy 600–700 €/kk. Kannustaisiko tällainen euroläjä myös Liisa Hyssälää?

 

Koska työttömyys on yhteiskunnallinen ongelma, jonka seuraukset kostautuvat isältä pojalle.

Työttömän työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisajan täytyttyä hän putoaa työmarkkinatuelle. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa 24,51 €/päivä. Lisäsiivuna voi saada lapsikorotusta 4,64–8,79 euroa päivässä, jos on varaa siittää/synnyttää lapsia. Puolison tulot vaikuttavat sen suuruuteen. Niistä huomioidaan tulot, jotka ylittävät 536 €/kk. Työttömyysturvan peruspäiväraha on samansuuruinen työmarkkinatuen kanssa, jottei peruspäivärahalta putoaminen pännisi niin paljon. Suomessa työttömyysturvan taso on muita Pohjoismaita 200–300 €/kk heikompi. Merkilliseksi asian tekee se, että työttömyysturvan perustasoon ei ole tehty tasokorotusta kahdeksan vuoteen, vaikka elinkustannukset ovat nousseet vinhasti samana aikana.

 

Koska sairaisiin ja vammaisiin suhtaudutaan kyynisesti.

Lukuisat synnynnäisesti tai lapsuudesta asti vammaiset ihmiset saavat toimeentulokseen vain kansaneläkettä. He nauttivat laatuajasta täysimääräisellä 558,46 euron suuruisella kuukausitulollaan, koska heille ei ole vammaisuutensa vuoksi kertynyt lainkaan työkokemusta ja ansioeläkettä. Mikäli he sattuvat syntymään yhteiskunnalliselta asemaltaan vähävaraiseen perheeseen, heille siunautuu jo syntyessään mahdollisuus pysyvään köyhyyteen.

 

Koska suomalaisessa työelämässä on tapahtunut suuri rakennemuutos, joka jatkuu edelleen.

Automaation ja tietotekniikan käyttöönotto ovat hävittäneet monia pitkää koulutusta vaatineita ammatteja. Useat rutiininomaiset ja työvoimavaltaiset työtehtävät ovat kadonneet täysin. Kansallisomaisuus on yksityistetty. Monet teollisuuslaitokset siirtyvät ulkomaille parempien voittojen perään. Kokonaisia Tulevaisuuden työelämässä tehdään pääoman tarpeiden tyydyttämiseksi pitkää työpäivää silloin, kun työtä on. Suhdanteiden heiketessä työntekijät puurtavat lyhyempää työpäivää tai heidät joko lomautetaan tai irtisanotaan.

 

Koska eläkesäätiöt häviävät varansa osakekeinottelussa.

Työvoimaviranomaisten mukaan työikäinen väestö Suomessa alkaa vähentyä v. 2010 alkaen 17 000 henkilöllä/vuosi ikääntymisen vuoksi. Ennusteen mukaan v. 2015 Euroopan aikuisväestöstä on puolet yli 60-vuotiaita. Suomessa väestön ikärakenteen muutoksesta selvitään näppärästi sillä, kun suomalaiset kilpailevat sosiaalietuuksien huonontamisessa itsensä hengiltä.

Koska kapitalismissa työvoima on vain tavaraa.

Kannustavuuden periaatteena on yhdistää sosiaaliturva ja verotus niin, että työstä saa aina enemmän rahaa kuin sosiaalietuuksista. Työttömyyden pahetessa sosiaaliturva heikkenee entisestään, koska yhteiskunnan tuki ei saa hallituspuolueiden mielestä ylittää surkeintakaan orjapalkkaa. Kun tähän päämäärään lisätään vielä sosiaaliturvan vastikkeellisuus, on kansalaisten tukia tai palveluja saadakseen alistuttava entistä halvemmaksi työvoimatavaraksi. Siitäkin huolimatta vaikka he eivät tulisi edes tienaamallaan liksalla toimeen. Yhden luukun periaate tässä kilpailukykyä edistävässä aikeessa tarkoittaa vain tyhjyyttään ammottavaa leipäluukkua.

 

SATA-komitea häärii äänettömästi kuin vaeltava aave, jonka yhdellä pääkallomerkin leimaamalla maksakoukulla ansiosidonnaisen päivärahan kesto puolittuu, työttömän työssäoloehto pitenee ja kansalaisen eläkeikä kohoaa kuin lepakko yötaivaalle. Se on viidakon laki!


 

”Hallituksen tavoitteena on uudistaa sosiaaliturva kattavaksi, tasoltaan riittäväksi, kannustavaksi ja oikeudenmukaiseksi.” (Ministeri Liisa Hyssälä, Tiedote 182/2007)

 

Matti Laitinen

 




You may contact Vunet.org staff via E-mail address (MSN, Yahoo! or email) : ">Contact Us.

>> print article
>> text version

33 readers online
TOOLS
>> print article
> text version
readers picks
popular videos
popular articles
todays top ten
watch music videos
Write comment for this video
go to random article
send story tip
join mailing list







































































































38.103.63.62 does not exist, try again